Eilen aamusta käytiin pitkästä aikaa pyörälenkillä ja kyllähän tuo kaikki temput keksii, ettei tarvitsisi juosta... Niin, esimerkiksi jää maahan könöttämään ja kun houkuttelet, niin rupeaa oikein kellimään itseensä täysin tyytyväisenä. Voisi ajatella, että sillä olisi jotain kipuja tms. ja siksi ei haluaisi juosta, mutta odota kun kotia kohti käännytään niin johan vauhtia piisaa. Se siis on vain laiska ;o

Sitten lähdettiin samaan suuntaan päivällä jälkiä tekemään, niin johan haukku reipastui alkumurnotuksen jälkeen. Ensimmäinen jälki ruohikkoiselle pellolle loivalla kaarella. Alussa keppi, jota pitää käpälällä "kuopia", että saa naksautuksen ja palkan. Jälki mentiin aika hiljaisella vauhdilla, nakkeja oli ehkä turhan tiuhassa.

Toinen jälki maastoon, enemmän suoria linjoja ja yksi kulma. Jäljen päässä oli palkkana lelu, jota sitten revittiinkin. Jäljesti tällä jäljellä paremmin, nyt oli nakit vain kulmassa ja yhden kerran matkan varrella.

Tänään pihalle lähdettiin lenkkeilemään ja kyllä vaikea on välillä uskoa, että tuo epeli täyttää jo 3Wee. Hirveitä kahdeksikkokohtauksia metsässä ja hihnaan kun tulomatkalla otin, niin vedetään hihnaa ihan mielissänsä :oP

Iltapäivällä alkoi sataakin vettä ja ompelinkin sitten Sanille sellaisen kokokuristavan kangaspannan vanhasta tavallisesta pannasta, joka oli turhan iso. Kunhan tässä keritään, niin suunnitelmissa olisi kurapuku syksykelejä varten. Helpottaisi selvästi turkin puhtaana pitoa.

Illalla lähdetään taas ohittelemaan, tällä kertaa Armeijanlaakson puistoon, samalla tuleekin hyvä lenkki.

Ja kiitos kaikille meitä onniteille, niin kentällä, kisoissa kuin blogissakin, kiitos myötäeläjille ja SUURI kiitos treenikavereille, jotka ovat meitä autelleet. Toivottavasti saadaan jatkossakin yhtä mukavia tuloksia ;)